Materiaaliksi valitsin vihreän fleecen, joka olisi pehmeä mutta kevyt. Nurjan puolen harmaa kangas onkin sitten varsinainen kierrätysversio, erään muovikippofirman logolla varustettu pöytäliina... Nurkkien kiinnityssysteeminä käytin pätkiä kaulanauhasta ja papukaijalukkoja. Eppu-kissa sai tutustua rauhassa riippumattoon kotioloissa jo paljon ennen ensimmäistä "tositilannetta", ja ottikin asuintoverinsa Maunon kanssa riippumaton lämpimästi vastaan.
Tässä ystäväni luvalla lainatussa kuvassa Eppu vetelee sikeitä ennen tulevaa koitosta.

Ja tässä kuvassa riippumatto on tositoimissa... Aivan kuten ystäväni arvelikin, ei se enää varsinaisessa käytössä kiinnostanut Eppua ollenkaan :D Sanottakoon, että kotioloissa taas riippumatto kelpaa.

Molempiin valloittaviin herrasmiehiin saatte tutustua ystäväni ylläpitämässä blogissa http://maukuja.blogspot.com/
Pari oikaisua. :D
VastaaPoistaIhan olen livenä noita riippumattoja näyttelyissä katsellut, enkä vaan internetin ihmemaassa, sieltä vaan mallin hain että oli jotain kuvaa näyttää. Eikä meillä ole mitään pesää ollut, häkki on ollut ihan vaan sinällän ja pohjapeiton päällä on joutunut köllimään.
Mutta hyvä se on vaikkei riippuversiona kelpaakaan, muuten on kyllä suosittu.
No voihan tuhannen tulimmaista, että mää oon taas tajunnut ihan väärin :D
VastaaPoista