Kirpparilta kyttäämäni kauniin kirkas keltainen kangas suurella valkoisella kuviolla päätyi saksien alle juuri vuoden lyhimpänä päivänä.
Kaavana toimii entinen, onnettomasta kankaasta teollisesti valmistettu kauppakassi. Tästä on pari muutakin versiota tullut tehtyä, vaikka alunperin ajattelin tehdä vain yhden itselleni.
Päivityksiä olen laittanut nykyään useammin Facebookin puolelle ja blogi on näköjään jäänyt ihan unholaan. Sama tahti jatkuu todennäköisesti myös jatkossa ihan silkasta mukavuudenhalusta, käyhän tykkäämässä jos tykkäät!
Mää tein nää
Kun on tarpeeksi (liikaa) aikaa ja pää täynnä ideoita, syntyy yhtä sun toista. Käytännöllisyys, kierrätys ja kokonaisuus ovat tärkeitä asioita ja niitä pyrin vaalimaan töissäni.
22.12.2013
9.7.2013
Ei yhtä ilman toista ja kolmatta
Ompeluaktivoituminen johti totaaliseen repsahtamiseen ja suunnittelin ompelevani valmiiksi laukuksi jo hyvän aikaa hautuneet, valmiiksi leikatut Ikean kankaat. Harmikseni olen unohtanut leikata kyseisestä kankaasta kaikki palat enkä tietenkään löydä sitä loppua mistään... Koska kuitenkin oli pakko saada ommella laukku, aloin silputa muita kankaita.
Aiemmin miniläppäri-pussukaksi päätynyttä kangasta oli vielä tietysti metritolkulla jäljellä joten valinta oli helppo.
Vuoriksi valitsin tummahkon harmaan ja vetoketjuläppään kirkkaan punaisen.Valkoisesta pohjaväristä huolimatta nämä eivät kuulla kankaasta läpi.
Eikä se sitten taaskaan jäänyt yhteen tai kahteen, saman firman kankaista tuli toinen laukku.
Jos en aivan väärin muista, tämä vuorikankaaksi valikoitunut poltettu oranssi lakanakangaskin on aikoinaan ostettu Ikeasta. Olkaimeen ompelin kaksi tikkausta vierekkäin jäljittelemään raitakangasta.
Laukut on ommeltu aikoinaan ompelukurssilta saadulla, opettajan itsensä tekemällä kaavalla. Laukun leveys huitelee 42-45 cm välillä ja olkaimen mitta näissä on noin 70 cm.
Näistä kummastakin laukusta jätin keskikaitaleen pikku taskun pois, koska se on osoittautumassa hieman turhaksi. Taskusta ei voi tehdä kamalan syvää jotta laukun malli ei muutu ja jotta käsi mahtuu pohjaan asti. Puhelimet ovat nykyisin taas isomman mallisia jolloin tasku ei käy puhelimelle enkä tiedä uskaltaako monikaan vetoketjuttomassa taskussa pitää avaimiaan?
Aiemmin miniläppäri-pussukaksi päätynyttä kangasta oli vielä tietysti metritolkulla jäljellä joten valinta oli helppo.
Vuoriksi valitsin tummahkon harmaan ja vetoketjuläppään kirkkaan punaisen.Valkoisesta pohjaväristä huolimatta nämä eivät kuulla kankaasta läpi.
Eikä se sitten taaskaan jäänyt yhteen tai kahteen, saman firman kankaista tuli toinen laukku.
Jos en aivan väärin muista, tämä vuorikankaaksi valikoitunut poltettu oranssi lakanakangaskin on aikoinaan ostettu Ikeasta. Olkaimeen ompelin kaksi tikkausta vierekkäin jäljittelemään raitakangasta.
Laukut on ommeltu aikoinaan ompelukurssilta saadulla, opettajan itsensä tekemällä kaavalla. Laukun leveys huitelee 42-45 cm välillä ja olkaimen mitta näissä on noin 70 cm.
Näistä kummastakin laukusta jätin keskikaitaleen pikku taskun pois, koska se on osoittautumassa hieman turhaksi. Taskusta ei voi tehdä kamalan syvää jotta laukun malli ei muutu ja jotta käsi mahtuu pohjaan asti. Puhelimet ovat nykyisin taas isomman mallisia jolloin tasku ei käy puhelimelle enkä tiedä uskaltaako monikaan vetoketjuttomassa taskussa pitää avaimiaan?
7.7.2013
Aktivoitumista
Facebookiin aktivoituminen sai aikaiseksi aktivoitumisen myös ompelukoneen ääressä. Todella (hävettävän) pitkään kesken ollut laukku tuli valmiiksi, mutta valitettavasti se ei tyydytä minua ollenkaan. Olen välillä liiankin kriittinen oman käden jälkeni suhteen, mutta kyllä tässä tuli tehtyä perusmokia.
Ystäväni toi minulle kirpparilta ostamansa raidalliset samettifarkut, joista toivoi minun tekevän hänelle laukun. Sammarit olivat huonoksi onneksi joustavaa kangasta joka johti ei-toivottuun lopputulokseen. Laukku on periaatteessa "ihan jees" mutta esim. sivukappaleen yläreunaan olisi pitänyt ymmärtää laittaa vahviketta ennen kuin se venähti.
Kaveriksi kävin ostamassa oikein kauniista ja pehmeää huonekalusamettia joka sopi täydellisesti raitaisen vakosametin sävyihin. Vuorikankaat löytyivät ehtymättömistä kangaslaatikoistani... Käytin hyväksi valmiita saumoja mm. isoissa kappaleissa ja sisäpuolen yläosissa. Pitkän keskikaitaleen tein kahdesta osasta.
Ompelin vielä pienen pussukan, jonka voi esim. laittaa papukaijalukkoon kiinni laukun sisäpuolelle. Tiesin, että tällaiselle olisi käyttöä.
Ystäväni toi minulle kirpparilta ostamansa raidalliset samettifarkut, joista toivoi minun tekevän hänelle laukun. Sammarit olivat huonoksi onneksi joustavaa kangasta joka johti ei-toivottuun lopputulokseen. Laukku on periaatteessa "ihan jees" mutta esim. sivukappaleen yläreunaan olisi pitänyt ymmärtää laittaa vahviketta ennen kuin se venähti.
Kaveriksi kävin ostamassa oikein kauniista ja pehmeää huonekalusamettia joka sopi täydellisesti raitaisen vakosametin sävyihin. Vuorikankaat löytyivät ehtymättömistä kangaslaatikoistani... Käytin hyväksi valmiita saumoja mm. isoissa kappaleissa ja sisäpuolen yläosissa. Pitkän keskikaitaleen tein kahdesta osasta.
Ompelin vielä pienen pussukan, jonka voi esim. laittaa papukaijalukkoon kiinni laukun sisäpuolelle. Tiesin, että tällaiselle olisi käyttöä.
6.7.2013
Napakka naamakirjassa
Yli puolen vuoden hiljaiseloon jälkeen elämäntilanteen rauhoittuessa päätin jälleen aktivoida hieman itseäni.
Aloitan sen napakasti naamakirjassa, tuuhan tykkäämään! *klik*
Aloitan sen napakasti naamakirjassa, tuuhan tykkäämään! *klik*
3.4.2013
Mummon pöytäliina ja muita vanhoja
Vuosia sitten kävimme ystäväni kanssa kirppikseltä ja sieltä tarttui mukaan vanha pöytäliina kuosinsa vuoksi. Kangas marinoitui aikansa, jossain vaiheessa tein siitä pari pussukkaa mutta osan jätin vielä käyttämättä "koska en raski".
Nyt raskin, ja kaikki meni. Vuorikankaina käytin valkoista ja oranssia puuvillakangasta, vetoketjutkin löytyi kaapista...
Tämä on sen verran isompi, että sisään mahtuu esim. A6-kokoinen muistikirja. 24x16 cm, hihna 104 cm.
Samana päivänä innostuin ompelemaan muitakin vanhoja kankaita vähemmäksi. Tässä jo pariinkin otteeseen nähty Jenkeistä tilattu lintu-kangas pussukan muodossa. Pussukan koko 19x14 cm, hihnan pituus 110 cm, vuori valkoinen.
Ja sitten Suuri Aarteeni, esikoisen pinnasängyn verhokatokseen ja pinnasuojukseen käytetyn kankaan jämät. Johan tuo kohta tulee täysi-ikäiseksi ja joutaa muuttamaan uuteen kotiin, kera vaaleanpunaisen vuoren.
Pussukan koko on 23x14 cm ja hihnan pituus 96 cm.
Nyt raskin, ja kaikki meni. Vuorikankaina käytin valkoista ja oranssia puuvillakangasta, vetoketjutkin löytyi kaapista...
Tämä on sen verran isompi, että sisään mahtuu esim. A6-kokoinen muistikirja. 24x16 cm, hihna 104 cm.
Samana päivänä innostuin ompelemaan muitakin vanhoja kankaita vähemmäksi. Tässä jo pariinkin otteeseen nähty Jenkeistä tilattu lintu-kangas pussukan muodossa. Pussukan koko 19x14 cm, hihnan pituus 110 cm, vuori valkoinen.
Ja sitten Suuri Aarteeni, esikoisen pinnasängyn verhokatokseen ja pinnasuojukseen käytetyn kankaan jämät. Johan tuo kohta tulee täysi-ikäiseksi ja joutaa muuttamaan uuteen kotiin, kera vaaleanpunaisen vuoren.
Pussukan koko on 23x14 cm ja hihnan pituus 96 cm.
18.3.2013
Marimokat
Ystäväni pyysi josko tekisin tabletilleen pussukan ja minähän teen. Otan mitat, leikkaan malliksi saman kokoisen pahvin, leikkaan ja ompelen. Sovitan pahvia sisään ja totean liian pieneksi. Jippii.
Nättihän se on kuin mikä, vaikken taaskaan saanut kirkasta fuksian sävyä vangittua. Mutta ei mee 10" Samsungin tabletti joten uusi oli tehtävä. Kokoa tällä on 19x29 cm, vuorikin on fuksian värinen ja kankaiden välissä huopakovike.
Jämäpaloista tein pienen, 12x14 cm, pussukan jonka ajattelin sopivan vaikka laastareille ja lääkkeille. Siihen ompelin ripustuslenkin samasta kankaasta.
Jämäpaloista tein pienen, 12x14 cm, pussukan jonka ajattelin sopivan vaikka laastareille ja lääkkeille. Siihen ompelin ripustuslenkin samasta kankaasta.
31.12.2012
Reissu-Petsit reissun päällä
Marraskuussa ompelemani pussukka ja kahdeksan Petsiä katosivat joulukuussa 2012 reissullaan Oulu-Ivalo-Oulu. Sekä pussukassa että kuudessa Petsissä on mustalla tussilla nimikirjaimet NA, kaksi Petsiä on nimikoitu toisin kirjaimin.
Näiden kuvassa näkyvien kuuden Petsin lisäksi mukana oli kaksi tuplakappaletta joista toinen on takarivissä keskellä näkyvän koiran kaltainen. Toisesta ei ole lapsella muistikuvaa.
Petsien ja pussukan löytäjälle on luvassa palkkio. Jos ne pitää postittaa takaisin saamiseksi maksan toki kohtuulliseksi jäävät kulut :) Näillä ei rahallista arvoa ole juurikaan mutta tunnearvo korvaamaton.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)