23.12.2010

Joululahja

Pidetään tätä nyt sitten vaikka joululahjana lukijoilleni, julkaisin kirjoittamani nepparipihtien käyttöohjeet erillisenä sivuna. Ohjeille tuntuu olevan kysyntää, näitä saa vapaasti käyttää :)

6.12.2010

Vali vali, urpu urpu

Oli ihanaa jutella ihmisten kanssa joulumessuilla mutta mutta... Tapahtuma oli varsinainen pohjanoteeraus enkä ollut ainoa tätä mieltä. Samassa luokkahuoneessa kanssani ollut myyjä kertoi olleensa mukana 20 vuoden ajan eikä koskaan aiemmin ole järjestelyt olleet näin surkeat. Myyntipaikka toisen kerroksen luokassa on aina riski, mutta äärimmäisen huonoilla järjestelyillä siitä voidaan saada aikaiseksi fiasko. Tähän saisi vaikka kuinka pitkän jaarittelun ja valituksen aiheesta mutta ehkä on järkevintä vain todeta tilanne, nollata ja siirtyä seuraaviin haasteisiin. Palautetta lähti ihan suoraan järjestäjällekin, enkä aio enää ensi vuonna olla mukana.

4.12.2010

Vielä ehtii!

Sunnuntaina 5.12. ehtii vielä tutustumaan livenä meikäläisen kätten töihin Oulussa Pohjankartanon koululla Joulumessuilla.

Edelleen tervetuloa osallistumaan, vaikkapa ilmaiseen heijastin-arvontaan!

2.12.2010

Kiirettä pukkaa

Messut painaa päälle joten kiirettä pitelee. Olen ottanut kuvia, muokannut kuvia, tehnyt hinnastoja, muokannut uusiksi.... Ottanut lisää kuvia, eri kulmasta, deletoinut muistikortilta liian aikaisin ja kaikkea muuta sähläystä. Valmista kuitenkin alkaa tulla ja uusiakin juttuja vanhoilla ideoilla.


 

27.11.2010

Palomiehiä, hmm...

Tänään on useilla eri paikkakunnilla Päivä paloasemalla-tapahtuma, tervemenoa vaan kaikki tutustumaan oman kodin turvallisuuteen! Sinnepä kulkee omakin matkani tänään, 15 asteen pakkasesta huolimatta, hyrr.

Joulumessuille tulee kaikkea blogissa esiteltyä, yhtenä tuotteena sammutuspeitteen suojapussit. Eilen niitä valmistui useampia ja sain kun sainkin liekkikuvion tehtyä rakkaan ystäväni avustuksella, joka toimitti pätkävärjätyn konekirjontalangan Raumalta saakka, kun sitä ei meiltä liikkeistä löytynyt.


Sitten muistin, että mullahan on aakkoset ompelukoneessa... Messuilta suojan ostavat voivat tarkistaa "valmistajan" kääntöpuolelta. Teen myös valmiita kokonaisuuksia eli suojia peitteen kanssa. Mikähän tämän jälkeen on tekosyy olla omistamatta sammutuspeitettä ;)


Lisäys 28.11. kun tein vielä punaisella liekillä applikoituna ja puhdistin kuvasta taustat tulevia hinnastoja varten.


25.11.2010

Kutsu messuille!

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, menen tänä vuonna toista kertaa käsitöineni MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin järjestämille naisten joulumessuille. Joulumessut järjestetään Pohjankartanon koululla ja sisäänpääsy on vapaa.

Olen molempina päivinä, lauantaina 4.12. ja sunnuntaina 5.12. klo 10-17 toisen kerroksen luokassa numero 23 paikalla 3. Tervetuloa!

Mukaani otan kaiken, mitä noina päivinä blogistanikin löytyy myytävänä-tunnisteiden alta.

21.11.2010

Rikollinen ja Rinsessa

Niin, joku rikollinen vei ystäväni pyörästä korin. Ei minkä tahansa ystävän pyörästä mitä tahansa koria, vaan sellaisen ihmisen, joka jaksaa aina olla positiivinen ja aurinkoinen ja jota en ole nähnyt vihaisena ikinämilloinkaan. Kori oli hänen itse tuunaamansa, rakkauvella ja huolella tehty. Terveisiä vaan rikolliselle, toivottavasti korille oli käyttöä!

Kun kuulin tapahtuneesta lupasin välittömästi tehdä tulevaan uuteen tuunattuun koriin heijastimen. Idea on muhinut mielessä, uutta koria ei vielä ole löytynyt (mieleistä tuunattavaksi, sanoi ystävä), mutta en voinut pitää näppejäni kurissa. Koska heijastin tulee pyörään, jolla ajetaan ympäri vuoden, tulisi materiaalin olla sellaista, että se kestää säässä kuin säässä mahdollisimman vähin vaurioin. Sieltä se sitten jostain iski taas tajuntaan, kahvipussi! Ompelukurssilla on käytössä kirjova kone ja siellä sain tuon ärrän aikaiseksi.


Heijastin on iso, heijastimen halkaisija on n. 5 cm ja koko höskän n. 10 cm.  Koska uutta koria ei vielä ole, kiinnitystapa on avoin. Takana on kolme vahvistettu napinläpeä ja ehdolla kiinnitystavaksi nippusiteet. Ilmastointiteippiä on yhteensä kolme kerrosta molemmilla puolilla jotta kestäisi käytössä. Tällä on kyllä takuu ja varasuunnitelmakin on olemassa siltä varalta, että tekemys hajoaa.


Vaikka tuossa nyt tuo ärrä onkin, ei tää oo silti Rikolliselle tehty! Kannattaa uskoa, että tämän heijastimen uusi omistaja on ihan ehta Rinsessa!

18.11.2010

Lehdet on tippuneet

Puistahan lehdet on lähteneet jo aika päivää sitten, mutta meikäläisen sorvista vastikään. Vihreästä ripsiliinasta ompelin rintakorumallisia heijastimia. Kokoa näillä on reilusti, vaihtelee 13 ja 16 cm:n välillä.


Lehtiheijastimien (ja vähän muidenkin) jätteistä tein pyöreitä, kaksipuoleisia heijastimia.

14.11.2010

Nappeja!

Sulassa sovussa muiden nappien kanssa...


On kasa päällystettyjä nappeja. Napin runko on metallia ja ne on hankittu rapakon takaa. Päällä niissä on heijastinkangas, toisissa harmaa ja toisissa musta.


Napeissa on hyväntuntoinen koukku, josta se on helppo ommella mihin tahansa. 

Huomio on taattu! Kuvassa mustalla heijastinkankaalla päällystetyt napit, lepäävät vessan matolla ja valaisuun käytetty pokkarikameran salamaa.


Napit mahtuvat mukaan myös myyjäispöytään 4.-5.12.2010 Pohjankartanon koululle perinteisiin naisten joulumyyjäisiin, jotka järjestää MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri.

13.11.2010

Tiiinaaaa!

Arvonnan voittajaksi julistettu Tiina ei ole vielä ilmoittautunut, onnistuisiko nyt?

Saataisiin näkyvyyttä sinullekin :)

9.11.2010

Syyslintunen

Tämä kangas on kummitellut kangaskaupassa pitkään ja viimeisimmällä reissullani sitten päätin, että jos sitä on niin ostetaan. Ja olihan sitä, tietysti... Kaveriksi lintukankaalle valitsin punaisen, paksun puuvillakankaan ja vuoreksi tummanvihreän lakanakankaan. Kankaasta syntyi kaksi kassia, jotka näyttävät identtisiltä...



Mutta ovat kuitenkin hieman erilaisia. Ensimmäisessä kassissa vetoketju on punainen, se on kiinni kuviollisesta kankaasta ommeltuun vetoketjukaitaleeseen joka puolestaan on kiinni punaisessa yläosassa. Toisessa kassissa onkin vihreä vetoketju, kiinni punaisessa vetoketjukaitaleessa ja yläosa on kuviollinen. Pieniä, ratkaisevia eroja jotka tekevät kasseista uniikkeja.



Molemmissa kasseissa ompelin vetoketjun päähän palan lintukangasta.


Jämäpaloista tein pienen pussukan, johon en laittanut mitään kiinnitystä, mutta ompelin lenkin toiseen reunaan. Kassit ovat lennelleet jo uusiin koteihin, mutta tämän pussukan kohtalo on vielä avoin.

5.11.2010

Sammutuspeitteen tuunaus, osa II

Tein aiemmin ystävälleni suojapussin sammutuspeitteen päälle ja ajattelin silloin, että saisin aikaiseksi tehdä sen vihdoin itsellekin... Aikaa vierähti tovi, mutta testailin nyt sitten jämäkankaille uutta versiota.


Tähän omaani en applikoinutkaan liekki-kuviota kankaasta, vaan piirsin sen liidulla (näkyy kuvissa vieläkin...) kankaaseen ja ompelin keltaisella ja punaisella ompelulangalla vain ääriviivat. Jälkikäteen tuli vain mieleen, että jos olisikin käyttänyt väriä vaihtavaa kirjontalankaa, olisi lopputulos varmaan astetta paremman näköinen.

3.11.2010

A niin kuin Aapinen

Otsolla on isoveli. Isoveljen nimi on Antti, Aleksi, Aapo, Akseli, Anselmi, Aarni, Aukusti, Aki tai Ari. Selvää on siis, millä kirjaimella Otson isoveljen nimi alkaa.


Otson isoveli on jo vähän isompi poika, vaikkei ihan koululainen vielä. Mutta niin iso poika, että pääkallot ovat vain mahtijuttuja, ei ollenkaan pelottavia. Koska minä olen tyttö, minua pääkallot vähän pelottaa ja siksi en uskaltanut tehdä siitä kamalan hurjan näköistä.


Kuten kuvista saattaa päätellä, Otson isoveli sai myös pussukan. Tässä pussukassa on käytetty samoja kankaita kuin vastustajassa.Vihreän kankaan alla on siis musta puuvillavuori, sivussa lenkki mustalla tikkauksella. Lopputulokseen olen aivan ääääärimmäisen tyytyväinen, toivottavasti on Otson isovelikin :)



31.10.2010

Onnea voittajalle!

Arvonta on päättynyt ja arvonnan suoritin random.orgin arpakoneella. Älkää välittäkö kellonajasta, on kaksi tuntia jäljessä meidän aikaa...



Voittaja on Tiina, paljon onnea! Laitahan minulle sähköpostia (napakkablog ät gmail piste com), niin saat palkintosi :) 

29.10.2010

Muistutus arvonnasta

Vielä ehtii mukaan arvontaan! Kaikki sunnuntaihin 31.10.2010 klo 21.00 mennessä tuonne alkuperäiseen arvonta-viestiin kommenttinsa jättäneet ovat mukana ja tulokset julkistan heti seuraavana päivänä.

25.10.2010

Ruskeaa ja autoja

Niistä tykkää Otso. Otso saa pussukan, josta toivon mukaan tykkää kovasti.


Toisellakin puolella on auto, ja vaaleansininen lenkki kielii vuorikankaan väristä. 

Jämäkankaista ompelin pari pussukkaa ja toisessa niistä käytin hyödyksi myös kankaan reunoilla olleet vajaat kuviot. Nämä tein pikakassin ohjeella, Otson äiti on mieltynyt tuohon reunaan ja kokeilin samanlaisen toteuttamista vetoketjun kanssa mutta ei riittänyt kärsivällisyys, ei. Toisaalta se on ihan hyvä juttukin, että tietty malli toteutetaan tietyllä tapaa ja toinen toisella. Pysyy mieli virkeänä!

 
Näiden pussukoiden korkeus on 21 cm, leveys 20,5 cm.  Materiaalina 100% puuvilla eri vahvuuksina.

23.10.2010

Sammarit

Taannoin ostin pussillisen vakosamettia kirpparilta ja aiemmin pussin sisällöstä on syntynyt jo pussukka. Ajatus kassista on pyörinyt mielessä ja sain kun sainkin sen aikaiseksi... Pussissa oli huolellisesti purettuna vakosamettihousut. Joku oli todella nähnyt vaivaa irroittaessaan taskut ja kaikki. Minä tyttö kasasin toisen lahkeen sivusauman uusiksi ja se riitti juuri kassin isoihin kappaleisiin.

Uusi sauma sijoittui kivasti ei ihan keskelle kassia. Tikkaukset antaa vielä enemmän ilmettä muuten yksinkertaiseen kassiin. Neppari tällä kertaa ihan näkyvissä, ja sekin sopii kuin nenä päähän.


Halusin ommella vakosamettilenkin papukaijalukkoa varten, mutta paksun kankaan kanssa se on liiankin haasteellista joten huolittelin reunat tiheällä siksakilla. Vuori on tummanruskeaa puuvillakangasta.

 

Vetoketjun päähän samalla tyylillä pala vakosamettia, tiheää siksakkia ja vielä purkautumisen estoon tarkoitettua pahanhajuista litkua päälle.


Tältä se sitten kokonaisuudessaan näyttää.

22.10.2010

Lahjus

Eräs läheinen pikkulikka sai syntymäpäivälahjakseen mp3-soittimen, ja lahjasta kuultuani oli minun lahjani selvä. Ensimmäisen pussukan tein muka mittojen mukaan, mutta kun sain soittimen kuvaamista varten käsiini kävi ilmi, etten ollut varannut kuulokkeiden johdolle tarpeeksi tilaa... Liian pieni pussukka kelpasi omalle lapselleni, saatesanoin "hullu", kun kerroin, että teen kokonaan uuden.


Etupuolelle ompelin likan nimen, ensimmäisestä versiosta se ratkottiin ja hommaa helpotti se, että se oli ommeltu vain kertaalleen. Mielestäni se ei erottunut oikein kunnolla joten tähän uuteen versioon ompelin kahteen kertaan. Kuulokkeita varten tein reiän etupuolelle, ja koska napinläven ompeleminen oli työn ja tuskan takana, ajattelin nokkelana laittaa tähän 8 mm sirkkarenkaan. Seuraa varoitus: Sirkkarenkaan mukana tuleva työkalu tekee tosi ison reiän, ja jos kangas antaa vähänkään periksi, on reikä liian iso. Yksi ajatus oli mennä seuraavana päivänä ostamaan isompia renkaita, mutta päädyin kuitenkin kokeilemaan siksakkia ja se onnistuikin loppujen lopuksi aika kivuttomasti.


Välissä on ohut vanu (epäilen, että 80 g) ja vuorikangas pussukan omistajan valitsema kirkkaan vihreä.


20.10.2010

Oksistoa

Sarjassamme kauan vaalittuja kankaita pääsi leikkurin alle ja toteutettavaksi. Ompelin kassin jo hyväksi haivaitulla kaavalla käyttäen omaa mielikuvitustani. Musta kangas on vahvuudeltaan markiisikankaan ja lakanan välimaastosta samoin kuin tuo kuviollinenkin, Ikean kangas. Vetoketjun päässä musta heijastinkangas. Tämmönen tästä sitten tuli.


Sisäpuolelta löytyy, tottakai, papukaijalukko. Sivutaskun kiinnitykseen käytinkin tällä kertaa nepparia, joka on vain taskukankaassa kiinni eikä siis näy ulkopuolelle. 

17.10.2010

Arvonta!

Olisi kiva kuulla, ketä täällä vierailee. Uusia "kasvoja" on tullut jo vastaan, ja se lämmittää mieltä :)

Anonyymina tähän arvontaan ei saa osallistua, vaan nimimerkki pitää olla. En löytänyt Bloggerista asetusta jolla saisi sähköpostiosoitteen suoraan kommenttilootaan eikä sanavarmistuskaan ilmeisesti toimi kuten pitäisi... Mutta eipä anneta sen häiritä. 


Laita siis kommenttilootaan joku nimimerkki tai käytä tunnuksiasi. Jos käytät pelkkää nimimerkkiä, käythän katsomassa arvonnan tulokset jotta saan sinuun yhteyden voiton osuessa kohdallesi!

Arvonta kestää kaksi viikkoa ja 12 tuntia eli päättyy sunnuntaina 31.10.2010 klo 21.00. Palkintona tietysti heijastin, joka räätälöidään voittaja/ien sukupuolen mukaan :)

15.10.2010

Totuus vai tehtävä... Eiku tunnustus!


Unelmia ja lankaa -blogin Nöpöstiina antoi minulle ensimmäisen tunnustuksen, josta menin aivan hämilleni. En ole osannut varautua enkä ajatella, miten suhtautuisin näihin, mutta ilmeisesti asialle on tehtävä jotain... Nimittäin kolahti jo toinenkin kohdalle ja voi kamala, miten kauniin sanoin Lepäävä esteetikko Oliona -blogissaan minua luonnehti

Olen aivan otettu, todella liikuttunut ja onnellinen siitä, että joku tykkää blogistani näin paljon! Tässä tunnustukset ja niiden mukana tulleet tehtävät. 



Beautiful Blogger Award- tunnustuksessa pyydetään lähettämään se eteenpäin seitsemälle suosikkibloggaajalle sekä kertomaan seitsemän asiaa itsestään. Suoritan toisen pyydetyistä tehtävistä :) 


1. Rakastan Helsinkiä, joka ei ole kotikaupunkini, jota rakastan kuitenkin enemmän kuin Helsinkiä.
2. Olen perfektionisti ja äärimmäisen ankara itselleni.
3. Olen hamsteri, ihan järkyttävä hamsteri. En edes kehtaa kertoa, mitä kaikkea talletan koska "sitä voi tarvita joskus".
4. Olen pitkävihainen, jos koen tulleeni kaltoin kohdelluksi en välttämättä koskaan anna anteeksi.
5. Olen allerginen eläimille.
6. Olen hävyttömän huono matematiikassa.
7.  Olen hirveän pihi, mutta kamala tuhlaamaan.



Cherry on top -tunnustuksen ohjeet menevät näin:
1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you
2. List 3 things you love
3. Show a picture you love and explain why

Ja tästä toteutan kaksi viimeistä kohtaa:
Kolme kiistatonta rakkauteni kohdetta: perheeni, kotikaupunkini  ja käsitöiden tekeminen.

Valitsemani kuva on otettu La Palman saarella Kanarialla. Kuva on työpöydän taustakuvana syystä että siihen liittyy paljon kauniita muistoja maailman kauneimmasta paikasta ja siellä vietetyistä kauniista hetkistä yhden rakkaimmista kanssa.


Ainakaan tällä kertaa en laita tunnustuksia eteenpäin koska tiedän ainakin yhden tunnustukseni kohteen karsastavan kiertokirjeitä.




14.10.2010

Aina vaan lisää

Innostuin (taas) niin tuosta aiempien päivien puuhastelusta, että päätin tehdä rintakorumallisia heijastimia sarjatyönä. Jos ei muuten niin viimeistään myyjäisissä näiden toivon löytävän uuden kodin.

Nämä ovat kohtuullisen isoja, halkaisija 7 cm. Näin heijastinkankaallekin tulee kokoa 4 cm joten turvallisuus on taattu. 


Takapuolelle ompelin (käsin) rintaneulakiinnikkeen. Käytän näitä lukituksella varustettuja rintaneuloja, pysyvät ainakin käytössä paremmin.Tätä isoa kokoa tilasin viime talvena vahingossa, mutta näihin ne sopivat täydellisesti. Väriskaalaa tuli, mustasta mustalla heijastinkankaalla oikein hailakan vaaleanpunaiseen harmaalla heijastinkankaalla.


Kuopus seurasi työskentelyä tarkkana ja kertoi haluavansa myös tällaisen. Lupasin tehdä pienemmän, mutta värivalinta tuotti päänvaivaa. Juuri ja juuri värit osaava neitokainen päätyi onnekseni ruskeaan, pohja oli nimittäin valmiina hanska-operaatiosta. Tälle pienelle tuli kokonaisuudessaan kokoa vain 4 cm ja on mielestäni aivan syötävän söpö. Eipähän jäänyt pyörimään pöydälle tuokaan.

11.10.2010

Hanskat tiskiin

Alkaa olla sen verran kylmät ilmat, että päiväsaikaan pikkureissullekin tarvii laittaa hanskat käteen. Niitähän tässä talossa riittää ja kaikki niin samannäköisiä.


Jatkoin taas samalla linjalla eli takkiin sopivan väristä puuvillakangasta, siihen koneella kiinni mustaa heijastinkangasta ja nyt jouduin ihan käsin ompelemaan nämä kiinni....


Hyvin heijastaa.

Ja nätiltä näyttää! Tein vielä rintaneulamallisenkin takkiin kiinnitettäväksi, mutta sitä en hoksannut kuvata.

9.10.2010

Farkkua

Kun kerran vauhtiin on päästy niin käsittelyyn pääsi kaverin vanhat farkutkin. Korkeutta tällä kassilla on 36 cm, leveyttä 33 cm ja kahvan pituus metrin luokkaa. Kahvaan ompelin vihreän raidan, minulle poikkeuksellista...


Nappulat ompelin farkkuun kiinni mustalla langalla, mutta alalankana käytin läpinäkyvää ompelulankaa joten ei pitäis häiritä sisäpuolellakaan. Niin, koneella siis, minä kun en ompele mitään käsin jos ei ole ihan pakko enkä usein silloinkaan.


Sisäpuolelle ompelin papukaijalukon ja kanttasin reunan tuolla vihreällä puuvillakankaalla jotta olisi varmasti samanväristä.

Nokkelimmat jo varmaan sen arvasivatkin, mutta kyllä, heijastimethan ne nuo mustat keskustat ovat :)