Korokkeen korotus

Erinäisistä syistä johtuen yksi perheen lapsista kulkee aika paljon taksilla ja sellaisia matkoja, että kuljetan häntä ja lain vaatimaa koroketta taksimatkojen jälkeen myös kävellen tai pyörällä. Yksi kauppakassi, ihan teollisesti valmistettu, on sattunut olemaan sopivan kokoinen mutta minua on häirinnyt se, ettei kassi ole koskaan siellä, missä koroke.

Ensimmäisenä ompelin kassin, joka oli tarkoitus saada sitten jotenkin ujutettua korokkeeseen kiinni. Kassiin tuli tietysti myös heijastimet.


Toisena keksin keinon, miten saan kassin pysymään korokkeen matkassa. Liimasin korokkeen pohjaan tarranauhaa, ompelin vastakappaleet kankaan palaseen ja sain aikaiseksi oikein toimivan taskun. Korokkeen pohja on hieman kupera, joten se jää tasaiseksi ja toki kankainen kassi antaa periksi kun se painuu auton istuinta vasten. Taskukankaassa on vielä lapsen nimi erilliseen nauhaan kirjoitettuna, helppo vaihtaa jos koroke joskus lähtee kiertoon.


Sitten päästäänkin vaiheeseen "missä mun mopo on"... Pitihän se saada aiempi poikamainen pehmustekin sävy sävyyn. Kyllä nyt passaa neitien ajella!


Ja mulla ei ihan varmasti olis ollut mitään parempaa tekemistä, ei takuulla. En keksi kuin kahdeksan hommaa jos mietin kuusi sekuntia. Elämässä on tapahtumassa sellaisia mullistuksia, että ompeluhommat ovat jääneet ja jäävät pakosti vähemmälle.

Työkiireitä ja työtarpeita

Ihanaa olla töissä! Koulutukseeni kuuluu siis myös pidempi työharjoittelu, jossa osoitetaan ammatillinen osaaminen näyttötutkinnoin. Pari työviikkoa on hujahtanut ihan tuosta vaan ja työelämä on osoittanut tietynlaisia tarpeita. Niitä vastaamaan kaivoin laatikosta erityisen omituisen värisen ohuen Marimekon kankaan. Kankaaseen kun silitti tukikankaan, tuli siitä tarpeeksi jämäkkä.

Pussukka palvelee parin puhelimen ja avaimen kuskaamisen mukana. Sinne pitää myös mennä pieni määrä kolikoita lounasta varten sekä tietysti muistiinpanovälineet. Päivän käytön jälkeen fiksasin pussukkaa muutamalta osin ja yksi osa oli kuminauhasta lenkki kynää varten, pysyypähän paremmin käden ulottuvilla.

Aiemmin hehkuttamassani Marimekon tehtaanmyymälässä myydään myös esim. vetoketjupusseja. Sieltäpä on hankittu pussukan vetoketjut, hartaasti ja huolella säilötyt, jotka käytetään "sitten joskus", kun tulee tarpeeksi arvokas käyttökohde.

Ja voi itku, mikä pettymys, kun toisesta vetoketjusta hajosi vedin jo ehkä noin kolmannella vetäisyllä!

Korvasin vetimen punotulla langanpätkällä, vaikka tiedän, ettei tuo tule käytössä yksinkertaisesti kestämään. Olen hirveän tarkka yksityiskohdista ja täytyy vaikkapa pääsiäisvapailla ideoida tuohon nyt joku kestävämpi, mutta myös toimiva korvike.


Avaimille oli ihan pakko ommella avainperä kännykorun periaattella. Täydellistä.


Pussukan ompelussa tuli taas tenkkapoo, kun ajattelin fiksuna tyttönä olla ompelematta alataskuun kokonaista vuorta. Kiitokset taas sinne opettajalle, jonka neuvoilla sain pussukan kasaan. Tosin vetoketjuvetimen irrottua piti pistää vähän uusiksi, näyttää pussukalle ratkojaa ja tehdä "oikeaoppisesti"...

Melekosta värkkäämistä

Tiijäkkö nää, mitä se värkkääminen on? No sehän on semmosta väkertämistä eli näpertämistä. Ja siitä on tämä heijastin tehty. Olen aiemmin tehnyt ihan vaan heijastimien ripustamiseen langasta ja heijastinlangasta roikottimia, mutta innostuin hommasta niin, että tein samalla tekniikalla heijastimen takkini rintapieleen.


Lankana musta Seitsemän veljestä, joka on ensin punottu heijastinlangan kanssa ja sitten punottu pätkä on punottu vielä uudestaan. Solmuja päihin ja taite, siinä kaikki.


Aiemmin kerroin takkini revenneestä saumasta ja sen korjauksesta, ja myös jatkojalostamisesta... Tein sitten takkiin toisiinsa sopivat heijastimet vetimiin ja sivuun. On kyllä mahdottoman kätevä tuo kiinnityssysteemi, heijastimia on helppo vaihtaa oman mielen mukaan.

Maailman paras kauppakassi II

Edellisellä Helsingin reissulla pari kuukautta (!!!) sitten suoritin jo perinteeksi muodostuneen reissun Marimekon tehtaanmyymälään Herttoniemeen ystäväni kanssa. Aiemmin samasta paikasta oli ostettu samassa seurassa kangas, josta sitten valmistui "maailman paras kauppakassi". Tällä reissulla ei voinut taaskaan vastustaa kiusausta ja mukaan lähti pari metriä tätä ihastuttavan raikasta markiisivahvuista kangasta.


Kassia paransin vielä entisestä ompelemalla siihen heijastinlankaa. Ohuen heijastinlangan ompeleminen onnistuu ompelukoneellakin, kun puolaa sen käsin ja käyttää alalankana. Päällylankana käytin läpinäkyvää ompelulankaa, joten kääntöpuolellakaan ei mitään näy. Ihan niin kuin sillä nyt olis väliäkään, mutta kuitenkin...


Valokuvauksessa en ole päässyt vielä itseäni tyydyttävään tulokseen heijastimien kuvaamisessa, tämä kuva lähti ystävälle multimediaviestinä vielä kassin valmistumisen alkuvaiheessa. Mieletön lopputulos!



Samalta reissulta lähti mukaan myös aivan ihastuttavia vetoketjuja huippu halvalla. Vaikka vähän syrjässä onkin, niin tuo tehtaanmyymälä on käymisen arvoinen paikka!

Munaa mulle!

Tai no ei oikeastaan mulle, mutta ystävälleni... Maunon ja Epun henkilökunta aikoo askarrella joitain ihme leluja pojille ja niihin olisi hyvin tarpeellisia yllätysmunien sisällä olevat muoviset munat.


Turhan tarkkaa tämä touhu ei ole, vaan käyttöön kelpaa kaiken muotoiset ja melkein kokoisetkin munat, joita otetaan mielellään vastaan. Lapseni ovat varmasti ikionnellisia tästä pyynnöstä, koska sehän tarkoittaa vain mieletöntä määrää yllätysmunia, joiden sesonki on juuri alkamassa... Jos sinulla on innostusta kierrättämiseen, heitä kommentilla tai sähköpostilla!

EDIT: Ystäväni sai todella ison kasan munia, joten näille ei ole tarvetta enää. Kiitos lahjoittajalle minunkin puolestani :)

Mäntsälä mielessäin...

Ikeassa myydään laadukkaita kankaita edulliseen hintaan ja sieltäpä löytyi tähänkin laukkuun kangas. Paksuudeltaan markiisin ja lakanakankaan välimaastosta ja ihana kuvio. Värit eivät ole juuri omani mutta eipä ole kassikaan :)


Vetoketjun päähän ompelin tällä kertaa heijastimen. Vetoketjukaitaleen ompelin päällikankaasta.



Keskikappaleen saumassa on tarrallinen pieni tasku, tämä on osoittautunut oikein hyödylliseksi muutokseksi kyseisen laukkumallin kohdalla. Sisällä tietysti papukaijalukko, vuori oranssia lakanakangasta.


Tämä laukku matkaa Mäntsälään ja minä mietin, koska saisin toisen ommeltua noista jo jonkin aikaa leikattuna olleista palasista...

Sanat eivät riitä kertomaan...

Kuinka paljon tällä hetkellä sapettaa, ottaa päähän, jurppii, ahistaa plus läjä suomen kielisiä kirosanoja.


"Huomioittehan, että Itella korvaa pääsääntöisesti ainoastaan sellaisen lähetykset, jotka ovat lähetysten seurannan piirissä." Vais niin. Miksiköhän muunlaisia palveluja sitten on ylipäätään tarjolla?? Aaaarrrrghhh! Tämä ei jää tähän.