Lisää pitsiä!

Epäilen, että tämä pitsinauha on ostettu kuopuksen ristiäisten aikaan moooooonta vuotta sitten tarkoituksella käyttää sitä "johonkin". Muistikuvani voivat olla myös väärässä, mutta nyt pitsinauha on käytetty ja se on pääasia.


Musta puuvillakangas, samasta kankaasta vuori. Valkoinen 18cm vetoketju ja mielikuvitus kankaan alareunaa leikattaessa. Tästä tuli yksinkertaisen kaunis!

Korkeus 22cm, leveys 19cm, papukaijalukko ulkopuolella kuten kuvasta näkyy :)

Eläintarha osa II

Kerroin aiemmin ompelemastani kassista, jossa kankaana kaunis eläinaiheinen kangas. Kyseistä kangasta on reilusti vielä jäljellä, joten päätin ommella siitä pari pussukkaa.

Valitsin molempiin mustan puuvillakankaan vuoriksi ja sivuun kiinnitin papukaijalukon. Tämä isompi on leveydeltään 21cm, korkeutta 14cm ja pohjan koko on 8,5x16cm. Valkoisen vetoketjun pituus on 20cm.

Pienemmästä tuli oikea söpöliini. Toisella puolella seikkailee norsu.

Ja toisella puolella karhu. Tällä on kokoa 11x14cm. Nämä sopivat kyllä lasten lisäksi ihan aikuisellekin...

Joulumessut

"36. PERINTEISET NAISTEN JOULUMESSUT
5.- 6.12.2009 KLO 10.00-17.00
POHJANKARTANO, SUVANTOKATU 1, OULU


Myyjinä on käsityön harrastajia, yhdistyksiä ja pienyrittäjiä. Messuilta löytyy mm. kauniita, uniikkeja lahjoja pukinkonttiin, maittavia jouluruokia ja leivonnaisia sekä jouluisia sisustustuotteita ja -koristeita. Tilaisuuteen on vapaa pääsy."

Messut järjestää Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri

Löydät minut ja valmiit tuotteeni ko. messuilla kakkoskerroksen luokasta 21 paikalta nro 170.

Pitsikassi

Tämä pitsi on kummitellut mielessäni jo pitkään ja itse asiassa koko tämä ajatus. Sitten sain päähäni istuttaa pitsin alle heijastinnauhan, jota ei oikeastaan edes huomaa.

Pitsi lykättiin mustaan kankaaseen josta kasattiin kassi, kauppakassi. Korkeus 44cm, leveys 38cm. Pohjan koko 13x26cm, kahvojen pituus 40cm. Kangas on minulle hieman epätyypillinen, puuvillasekoitekangas. Kankaan vahvuus lakanan ja markiisikankaan välimaastosta. Sisällä on papukaijalukko.

Ongelmana tässä on nyt vain se, että en tiedä, myynkö vai pidänkö kyseisen yksilön...

Koulussa oppimassa

Koulussa ihan ensimmäisinä päivinä opin, että on täysin mahdotonta tunnistaa oma muistitikkunsa, jos opettaja jakaa kaikille opiskelijoille samanlaiset. Ratkaisin homman ompelemalla omaani hukkapalasta pienen kangasläpyskän ja kiinnittämällä sen kännykkäkorun lenkkiin. Samalla sain tämän "tuotteen" testikäyttöön mahdollista jatkojalostusta varten.

Jalostusta ei sen kummemmin tarvita, muutama rivi suoraa ommelta riittää pitämään reunat kovassakin käytössä siistinä. Alkuun ne saattavat rispaantua ja ylimääräisiä lankoja voi leikellä pois, mutta nyt vajaan kahden kuukauden käytön jälkeen ei ole enää tuotakaan ongelmaa. Tuossa yllä olevassa kuvassa on siis tämä ensimmäinen, melkein kaksi kuukautta kassissa pyörinyt versio.


Innostuin ompelemaan pari pienistä pöydällä lojuneista palaisista, ja sitten lähtikin taas mopo käsistä... Näitä on nyt tukuittain eri värisiä ja kokoisia. Pienin on 2x2cm, suurin 5x2,5cm. Sinänsä ei haittaa, koska tikkuja on tässä talossakin useampia. Ylimääräisiä myydään sitten viimeistään myyjäisissä, joista kerron myöhemmin lisää...

Osa on kaksipuoleisia, värisävyt toistaiseksi limeä, fuksiaa, pinkkiä, violettia... On raitaa ja kukkaa, itse roiskittua ja sitten ihan yksiväristä. Näissä kaikissa on myös kovikekangas välissä, mitä tuossa omassani ei ole. Tulee vähän lisää jämäkkyyttä.

Häikäisevät onnittelut!

Nimittäin tämän päivän sankareille! Heistä yksi on saanut jo tällaisen.

Tilasin Jenkeistä hopeanharmaata hopeanvärisin reunuksin varustettua satiininauhaa pelkästään heijastimia varten. Itse asiassa tilasin ensin luonnonvalkoista kultaisin reunuksin, mutta harmaa heijastinnauha sen kanssa oli tosi tökerön näköinen.

Tässä nimenomaisessa yksilössä on molemmin puolin kaksi kerrosta heijastinnauhaa yhden kerroksen sijaan. Yksi kerroskin heijastaa riittävästi, mutta spesiaalille naiselle pitää aina olla jotain spesiaalia. Yllättävän työläs oli sitominen, aika vankkaa on nimittäin tuo satiininauhakin.

Vastustaja

Niin ne vaan päivät ja viikot vierii ohi aivan huomaamatta. Koulussa ja kotona on ollut niin vauhdikasta, ettei ole ehtinyt blogia päivittää, eipä kyllä olis ollut mitään kerrottavaakaan.


Ystävän pahaa aavistamattomasta toiveesta meinasi tulla sellainen ressi, ettei ikinä. Hyvä, etten pistänyt ompelukonetta myyntiin ja vajonnut maan alle. Tarkat mitat ja niistä päähäni syntynyt visio ei oikein meinanneet taitojen kanssa, mutta valmista tuli!



Päänvaivaa tuottivat nuo yläreunan (nyt täydelliset) kulmat, joita en millään saanut siisteiksi. Hommaa viivästytti sikainfluenssa tuoma tauko kursseista, niin etten päässyt opettajaltakaan kysymään neuvoa.



Taudista selvittiin ja pussukastakin. Uusi omistaja pitää sitä täydellisenä ja koska omistaja on minulle tärkeä ihminen, olen enemmän kuin tyytyväinen. Ompelukonekin on ja pysyy.



Pussukan pituus on 19cm, leveys 10,5cm ja korkeus 11cm. Tässä on limen värinen, kovikekankaalla vahvistettu päällykangas ja musta napakampi vuori. Tarkoitus on, että se seisoo jatkossakin näin ryhdikkäänä sille tarkoitetussa kolossa.